sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Keikkafiiliksiä Atlantin takaa / Atlantic City 30.12.2012



Ennen keikkaa järjestetyn soundcheck-tilaisuuden jälkeen edessä oli muutama tunti odottelua. Keikan aikataulu oli melko pikainen ja ovien avauduttua emme joutuneet kauaa odottelemaan illan esiintyjää. Koko päivän vahvistunut keikkatunne oli jo melko korkeissa lukemissa kun valot sammuivat ja verhot aukesivat. Ensimmäisen biisin alkutahdeista saakka suu levisi euforiseen keikkahymyyn, joka ei meinannut laantua edes paluumatkan bussimatkan aikana.



BSB esiintyi keikalla nelihenkisenä kokoonpanona ilman Keviniä. Kaikki kolme joulun jälkeistä keikkaa olivat siis myyty jo ennen Kevinin paluusta ilmoittamista. Settilistaan mahtui paljon samoja biisejä kuin NKOTBSB-rundilla, mutta lähes kaikista esitettiin hieman päivitetty versio tai medley. Hienoimpana yhteissovituksena mainittakoon heti keikan toisena kappaleena esitettyyn Larger than Lifeen yhdistetty nettisensaatio Gangnam Style. Tanssiliikkeet olivat hallussa ja yleisö haltioissaan. Bonuksena kaikki bändin jäsenet esittivät yhdet biisit omilta soololevyiltään. Yleisöä paikalla oli noin 1500 henkeä ja keikka oli loppuunmyyty.


Tässä vielä kertauksena keikan settilista:

1. Incomplete (Remix Kayne Intro)
2. Larger Than Life
3. Straight Through My Heart
4. We’ve Got It Goin’ On / Get Down Medley
5. 
AJ:n soolo P.L.A.R.S (Redraman kanssa tehty uusi biisi)
6. Don’t Want You Back
7. Inconsolable
8. Drowning
9. Brianin soolo Gone Without Goodbye (omistettu Sandy Hookin kouluampumisen uhreille)
10. 
Bigger
11. If I Knew Then (Soundcheckin Platinum VIP-passin ostaneet pääsivät lavalle)
12. Howien soolo, 100
13. Quit Playing Games / As Long As You Love Me / I Want It That Way Medley
14. 
Nickin soolo Burning Up
15. The One
16. The Call
17. Everybody (Backstreet’s Back
)





Isoista areenakeikoista poiketen tällä keikalla tunnelma oli hyvin intiimi ja pojatkin näyttivät nauttivan esiintymisestä. Tällä keikalla välispiikit eivät olleet etukäteen suunniteltuja ja tanssiliikkeetkin taisivat välillä unohtua.  Yleisön viihdyttämisestä eniten huolta piti Nick, jonka riehakas lavaesiintyminen teki kuvauksesta lähes mahdotonta, mutta samalla nostatti yleisönkin energiatasot täysin uudelle tasolle. Yleisöön upposivat parhaiten vanhat kappaleet, joita settilistaan olikin lätkitty melko kunniakkaasti. Soolobiiseistä mieleen jäi erityisesti Brianin Gone Without Goodbye, jonka hän pohjusti pitkällä ja koskettavalla puheella Sandy Hookin kouluampumisesta ja omasta 6-vuotiaasta Baylee-pojastaan. AJ:n soolo P.L.A.R.S oli myös odotuslistalla melko korkealla, koska sen takaa löytyy sinivalkoista musiikkiosaamista. Tuottajana on toiminut suomalainen MGI ja yksi kappaleen kirjoittajista on Suomessa isoa radiosoittoa nauttiva Redrama.






If I knew then-kappaleen aikana BSB kaipasi sanojensa mukaan ”seuraa tanssilattialle” ja lavalle kutsuttiin kaikki Platinum-VIP:n ostaneet. Kappaleen aikana lava oli siis aivan täynnä tyttöjä, joista suurin osa jostain kumman syystä kerääntyi Nickin kylkeen? 



Usein matkalle lähtiessä kysytään haluavatko kaverit joitain tuliaisia kyseisestä maasta. Tällä kertaa yksimielisellä päätöksellä keikalta haluttiin kuvia, videoita ja erityisen kuumia otoksia Nick Carterista. Valitettavasti meidän paikoilta ei lavalle kovin tarkkoja lähikuvia saanut, mutta yritys oli kova. Useissa videoissakin Nickiin zoomaaminen oli liian houkuttelevaa ja videot muuttuivat melko epäselviksi. Samoin punaisella vilkkuva akkuvalo sai pelon puseroon ja videot ovat melko lyhyitä. Muistattehan, että Youtubesta löytyy paljon lisämateriaalia hakusanoilla Backstreet Boys Atlantic City!




Meidän osalta keikka sai hieman nihkeän päätöksen, kun oli pakko lähteä salista kohti bussiterminaalia kesken keikan. Olimme varanneet yli 1,5 tuntia ilmoitetun päättymisajan jälkeen lähtevän bussin New Yorkiin ja olin näppäränä tyttönä virittänyt herätyskellon soimaan taskuun ihan vaan kaiken varalta. Tyrmistys oli melkoinen kun kello alkoi pärisemään Howien soolon aikana. Medleyn aikana lähdimme valumaan kohti salin takaosaa ja lopulta oli vaan luovutettava ja juostava narikan kautta bussille. Väliin jäi harmittavasti KAUAN odotettu Nick Carterin kuuma sooloesitys sekä viimeiset kolme hittibiisiä, joiden aikaisen menon voin vain kuvitella. Ja toki saimme bussiterminaalissa odotella illan viimeistä bussia sen 30 minuuttia ylimääräistä…

Kaikesta tästä huolimatta keikka oli juuri niin ihana kuin osasin odottaa ja vielä hieman päälle. Tämän kokemuksen jälkeen jään innolla odottamaan mitä BSB-juhlavuosi tuo mukanaan. Kenties jo tulevana syksynä pääsemme uudelleen kiertuematkailemaan siinä parhaassa seurassa – BSB Finland style ;)


3 kommenttia:

  1. Soolo biisejä vois tulla seuraavallakin rundilla :)

    VastaaPoista
  2. Tai... puolet Nicksun sooloja ja puolet BSB:tä, eikö? :D

    VastaaPoista
  3. Peukut sooloille! Vois tosiaan olla niitä enemmänkin :) Ja virallisten keikkojen lisäks en pistäis pahakseni erillisistä soolokeikoista vaikka Helsingissä ;)

    VastaaPoista